Lammas kulkee tiiviissä laumassa ja menee sinne minne muutkin menevät. Lammas tekee samaa mitä muutkin lampaat, koska uskoo sen olevan sille turvallista. Se ei kyseenalaista laumanjohtajan auktoriteettia ja ulkoistaakin sille oman päätöksenteon.

Leijona tarkkailee tilanteita huolellisesti ja tekee päätöksensä itsenäisesti. Sitä ei horjuta muiden mielipiteet. Leijona seisoo voimallisena oman totuutensa ja omien arvojensa takana, vaikka se sitten tarkoittaisi laumasta hylkäämistä. 

Kun leijona avaa suunsa, säpsähtää lammaslauma ja päivittelee porukalla, että on tuo leijona sitten hullu.
Miksei se nyt vaan voi tehdä niin kuin kaikki muutkin tekee.

Myönnän, että tämän kirjoituksen otsikko haiskahtaa vastakkainasettelulta. Tämä ilmiö on nyt melko räikeä enkä mielelläni lähde sille tielle ollenkaan.

Pidän tuon otsikon kuitenkin, koska se kuvaa niin osuvasti sitä, mikä nyt on ollut mielessäni.

● ● ●

Meillä on todella paljon tietoa saatavilla eri kanavista. Jos olemme tiedostavia, etsimme jonkun uuden asian kohdalla tietoa useasta eri lähteestä. Leijona tutkii asioita aina hyvin kriittisesti, koska se ymmärtää, että kaikki lukemamme ei välttämättä ole edes totta. Jopa tieteellisiä tutkimuksia vääristellään ja korruptio kukoistaa kaikilla kentillä.

Eri asioita tutkiessamme on meillä jokaisella mielen taustalla oma arvomaailmamme ja omat uskomuksemme.

Tämä kaikki, hankitun tiedon kanssa, muodostaa sen miten kukin meistä lopulta toimii ja mitä valintoja teemme. On monta tapaa nähdä asioita ja sehän vain rikastuttaa tätä meidän yhteiselämää.

● ● ●

Kautta ihmiselämien on suuren yleisön käsityksiä muokannut voimakkaimmin se taho (tai media), jolla on eniten näkyvyyttä. Monen mielestä suuri näkyvyys lisää uskottavuutta.

Eli kun vaikkapa jokin virallinen taho kertoo meidän suurilevikkeisen iltapäivälehden välityksellä jonkun asian, lähtökohtaisesti sen uskotaan olevan totta.

Jos kyseisestä uutisesta – ja uutisista ylipäätään – kuitenkin jätetään kertomatta jotain oleellista, joka vaikuttaa koko uutisen merkitykseen ja sen loppupäätelmään, kyseessä on valhe.

Se kollektiivinen uskomus, että meidän päättäjät haluavat meille vain hyvää ja puhuvat vain totta, on puhdasta harhaa.

Olen aikoinani itsekin langennut tähän harhaan monia kertoja. Erityisesti yksi on jäänyt mieleeni enkä ole siitä erityisen ylpeä.

Minulle sanottiin 2000-luvun alussa, nk. terveydenhuollon asiantuntijoiden toimesta, että erilaiset light-tuotteet (eli keinomakeutetut) on mun pienelle diabeetikkolapselle paras vaihtoehto. Luotin tähän suositukseen vuosikausia ja juotin light-juomia lapselleni.

Kunnes aloin ottamaan asioista selvää itse.

Heräsin kemikaalikuorman järjettömyyteen ja puhdistin ruokavaliota poistamalla siitä turhilla kemikaaleilla dubattuja tuotteita. Sen jälkeen meillä on juotu niin puhtaita juomia kuin mahdollista. Lapsi tarvitsi luonnonmukaisen mehun yhteydessä insuliinia hiukan lisää, mutta vaakakupissa painoi enemmän ruuan puhtaus.

Ja tiesittekö, että joskus kauan kauan sitten on raskaana olevia naisia kehotettu tupakoimaan! Että se parantaa sikiön terveyttä! Tsiisus sentään. Aivan varmasti moni on uskonut tuonkin.

Olen ollut aika ikävän asian äärellä viime päivinä.

Mikään tietooni tullut fakta tai perustelu ei vakuuta minua siitä, että lapsille tulisi näitä tarjolla olevia k-piikkejä antaa. Ja olen todellakin tutkinut tätä pitkään ja huolella.

Mitään ylimääräistä tai sellaista, jonka turvallisuudesta ei ole täysin aukotonta todistetta, ei mun moraalikäsityksen mukaan tule lapsen kehoon laittaa. Hyödyn pitäisi olla todistetusti suurempi kuin edes pienen pienen mahdollisen piikkihaitan riski on.

Todennäköisyys välittömille piikkihaitoille on pieni, mutta se on olemassa.
Näiden piikkien kohdalla ei kukaan vielä tiedä mitä pitkäaikaishaitat voi olla. Välittömiä vakavia piikkihaittoja on raportoitu jo aivan liian paljon. Jokainen niistä on tietysti liikaa ihan kaikkien kohdalla, mutta erityisesti lasten.

Aikuinen on vastuussa itse omista valinnoistaan, mutta lapsiamme meidän tulee suojella.
Tämä leijonaemo ei haluaisi ottaa pienintäkään riskiä oman lapsen terveyden kohdalla jos voin asioihin mitenkään vaikuttaa!

Olen kuullut monen aikuisen ottaneen näitä piikkejä siksi, että saa k-passin. 

Mitä tekee silloin vaikutuksille ja muiden esimerkille hyvin altis teini-ikäinen?

Ymmärrän siis oikein hyvin miksi moni alaikäinen taipuu tämän painostuksen alla. Se on ymmärrettävää, mutta sitä on vaikea hyväksyä. Myös teini-ikäiset ajattelevat, että se on ihan ok ottaa se piikki kun niin moni muukin ottaa.

Nyt tämä on osumassa liian lähelle minua, omaan lapseeni, ja se on ollut järkytys. Monta itkuista ja unetonta yötä on takana. Ensimmäistä kertaa tämän pandemian aikana olen pelännyt. En pysty suojelemaan omaa leijonanpentuani. 

● ● ●

Ei yhdeltäkään lapselta voi edes odottaa sellaista kypsyyttä ja viisautta, jota näin isojen valintojen tekeminen vaatii!

Tämä rakas lapsi haluaa päästä kavereiden kanssa leffaan. On hänelle myös vilauteltu mahdollisuutta päästä ensi kesänä ulkomaanmatkalle jos sen piikin hankkii. Kutsun tällaista manipuloinniksi.

Kuvitelkaa tätä: 12-14 -vuotias voi saada kirjastokortin vanhemman suostumuksella. Sen ikäiseen voidaan kuitenkin ilman vanhemman suostumusta pistää injektio, jonka turvallisuudesta ei kukaan voi mennä takuuseen!

Siis mitä helvetin absoluuttista perkelettä?! En voi käsittää tällaista, en sitten millään.

Entäs tämä nykytilanne sitten. Piikkejä annetaan maailmanlaajuisesti koko ajan enemmän ja enemmän ja samaan tahtiin tartunnat lisääntyvät. Virus muuntuu matkallaan, mutta mitä on tapahtunut immuniteetille yleisesti?

Alkaisiko jo pian soida hälytyskellot isommassa mittakaavassa vai mikä ihme psykoosi on päällä kun näiden piikkien tehoon näytetään vieläkin uskovan?

Eikö tässä näytä nyt tapahtuvan jotain aivan outoa?

Lopullinen vastuu alaikäisestä lapsesta on aina hänen vanhemmalla. Jos mun lapsi piikin ottaa ja jos hänelle tapahtuu sen seurauksena yhtään mitään ikävää, kuoriutuu tästä leijonasta todellinen petoeläin.

Jokaisella meistä on vapaus ja vastuu omasta kehostamme.

Ihmisarvooni kuuluu se, että omaa kehoa ei pidä käyttää kenenkään toisen miellyttämiseen tai toiselle valheellisen turvallisuuden tunteen tuottamiseksi (jokainen voi tätä virusta levittää, piikeillä tai ilman, ja se sentään on jo myönnetty). 

Toki me voimme omalla keholla tuottaa muille iloa. Se onkin jo toinen juttu se.

Lue myös: Intohimo – elämän liekki

Onneksi on ollut pikkuhiljaa nähtävissä, että yhä useampi herää näkemään asioita pintaa syvemmältä. Se tapahtuu hitaasti, mutta se tapahtuu. Leijonalaumat kasvavat ja ne toivottavat tervetulleeksi jokaisen, joka on valmis katsomaan totuutta suoraan silmiin.

Lisäksi on hyvä muistaa, että tämä hulluus on väliaikaista.

Kuten valheilla on tapana, tulevat ne lopulta päivänvaloon. Vapaus meille jokaiselle liikkua ja olla ja elää kuten itse haluamme, palautuu kyllä.

Jokainen viruksesta vakavasti sairastunut tai siihen kuollut on valitettava tapaus.
Aivan ehdottomasti.

Suhteellisuudentajua on kuitenkin hyvä olla kun tilastollisia faktoja tarkastelee ja eri tautien vaarallisuutta arvioi. Esimerkkinä jotkut influenssat, joita meillä on viime vuosikymmenen aikana jyllännyt, on aiheuttaneet useana kautena enemmän haittaa kuin tämä virus.

Virukset ja bakteerit on aina olleet meidän keskuudessa ja tulevat aina olemaan. Ne ovat osa luontoa. Meitä haastetaan pitämään itsestämme niin hyvää huolta, että voimme niitä mahdollisimman tehokkaasti vastustaa.

Ollaan kärsivällisiä, pidetään huolta omasta ja lastemme luontaisesta immuniteetista ja rakastetaan.

Hoitamalla itseämme huolehdimme samalla myös muista. 

❤️